Työttömyysturvan eri luukut

Työttömyyskassa, TE-toimisto, Kela. Mitä eroa näillä oikein on? Tällä kertaa blogissa tutustutaan työttömyysturvan eri luukkujen jännittävään maailmaan. 

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä jo sinänsä saattaa kuulostaa aika mörkömäiseltä, enkä aio edes väittää, etteikö se joskus siihen suuntaan olisi kallellaan. Mörkömäisyyttä ei kukaan kuitenkaan ole tarkoituksella tai tavallisia kansalaisia kiusatakseen suunnitellut, vaan järjestelmä on vähitellen ja vuosien saatossa kehittynyt nykyiseen muotoonsa.

Yksi osa tätä sosiaaliturvajärjestelmää on työttömyysturva. Jos jäät työttömäksi, yhteiskunta tukee sinua sen aikaa, kunnes löydät taas töitä tai alat kouluttautua uudelleen. Tämä tuki on hyvä juttu. Sen varaan jäämistä ei tarvitse hävetä, koska sitä varten se on kehitetty. Ja sitä varten myös työttömyyskassa on olemassa: antamassa taloudellista tukea silloin, kun sitä eniten tarvitsee.

Jo pelkästään työttömyysturvajärjestelmää voi olla vaikea hahmottaa, koska nykyistä lainsäädäntöä ei ole luotu tyhjästä vaan työttömyysturvaan on aina vähän kerrallaan tehty uudistuksia ja muokkauksia. Tämä on toinen tärkeä syy, miksi me työttömyyskassassa teemme töitä: haluamme auttaa sinua tässä lakien ja luukkujen viidakossa.

Mutta mistä lähteä liikkeelle, jos ei tiedä, mistä lähteä liikkeelle? Tästä syystä on hyvä tietää ainakin se, mihin ottaa yhteyttä, jos on jäämässä työttömäksi. Käykäämme siis läpi perustavat erot työttömyyskassan, TE-toimiston ja Kelan osalta.

Työttömyyskassa

Työttömyyskassan tehtävänä on myöntää etuuksia, eli ansiopäivärahaa, vuorottelukorvausta ja liikkuvuusavustusta. Teollisuuden työttömyyskassassa maksamme ansiopäivärahaa selvästi eniten, mutta emme ole kieltäytyneet vuorottelukorvauksen tai liikkuvuusavustuksenkaan maksamisesta.

Suomesta löytyy tällä hetkellä 24 kassaa palkansaajia varten sekä kaksi yrittäjille suunnattua kassaa. Me olemme palkansaajakassa. Työttömyyskassoihin liittyminen on vapaaehtoista, ja jäsenmaksun maksamalla olet tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeutettu hakemaan edellä mainittuja kolmea etuutta. Emme kuitenkaan käytä lottopalloja etuuksia maksaessamme.

Kassat jakautuvat usein ammattisektoreittain, eli esimerkiksi hitsaaja voi liittyä Teollisuuden työttömyyskassaan mutta historian opettajaksi valmistunut ei. Tässä on hyötynsä. Teollisuuden työttömyyskassassa tunnemme hyvin esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen, ja ansiopäivärahan myöntämistä varten on tärkeä tietää, mistä työehtosopimuksessa oikein puhutaan.

TE-toimisto

Julkiset työ- ja elinkeinopalvelut tunnetaan yleensä paremmin nimellä TE-toimisto, eli työ- ja elinkeinotoimisto. TE-toimisto tottelee myös entistä nimeään työvoimatoimisto tai lempinimeä ”työkkäri”. Mitä tämä TE-toimisto tekee?

TE-toimiston tärkeimpinä tehtävinä on auttaa työttömiä löytämään töitä sekä kouluttautumaan. Lainsäädännöllisessä slangissa puhutaan muun muassa työnhakijoiden työnhakuvalmiuksia parantavista toimenpiteistä, työllistymistä edistävistä palveluista ja työllistymisedellytyksiä parantavista palveluista. TE-toimisto tarjoaa näitä – ja vähän vielä lisää. Pääsääntöisesti näissä sanahirviöissä on ihan koulutuksesta kyse, ainakin näin normikielellä.

Lisäksi TE-toimisto muun muassa antaa työvoimapoliittisia lausuntoja, joiden perusteella työttömyysetuutta voidaan myöntää. Työttömän tulee etsiä aktiivisesti töitä etuutta saadakseen. Jos siis haluat hakea kassasta ansiopäivärahaa, kannattaa ensin ottaa yhteyttä TE-toimistoon ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Muista tehdä se myös ajoissa, eli viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Muuten mekin kassassa saatamme olla hitusen nihkeitä päivärahan maksamisen suhteen. Pahoittelut, mutta meillä kassassa ei vielä ole sananvaltaa tässä.

Kela

Työttömyyskassojen rakas mutta valtiollisempi sisarpuoli, eli Kansaneläkelaitos. Kelassa on se kiva puoli, että siihen ei tarvitse Suomen kansalaisen erikseen liittyä (kunhan Kela katsoo, että ylipäätään kuulut suomalaisen sosiaaliturvan piiriin), mutta se tylsempi puoli, että sieltä ei saa palkkaan suhteutettua työttömyysetuutta.

Kelan vastuulla ovat laajemmin sosiaalietuudet, jotka koskevat työttömyyden lisäksi myös muita elämäntilanteita, kuten opiskelua, sairautta tai eläkettä. Kela ei ole siis työttömyyskassa, mutta myös Kelasta voi hakea työttömyysetuuksia, eli peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Peruspäiväraha on käytännössä ansiopäiväraha ilman palkkatulojen vaikutusta, tai oikeastaan kääntäen: ansiopäivärahan perustana on peruspäiväraha, johon lisätään ansio-osa. Työmarkkinatukea voi hakea työttömänä, jos ei saa ansiopäivärahaa kassasta tai Kelan peruspäivärahaa.

Jos et siis ole työttömyyskassan jäsen, tai olet vasta liittynyt etkä ole ehtinyt olla 26 viikkoa kassan jäsenenä ja samaa aikaa töissä, tällöin tulee kääntyä Kelan puoleen. Tottahan toki työttömyyskassan jäsenyys maksaa, mutta ansiopäiväraha on poikkeuksetta vähintään peruspäivärahan suuruinen. Valtaosassa tapauksia aina reilusti suurempi. Nykyään työelämän myllerrysten keskellä kassan jäsenyys on erittäin järkevä vakuutus, ja työttömyysaikana maksaa itsensä varsin hyvin takaisin.

Mitä tästä opimme?

Vaikka luukkuja on monia ja niin työttömyys kuin byrokratia voivat vaikuttaa pelottavilta, on kuitenkin hyvä muistaa se, että työttömiä varten työttömyyskassat, Kela ja TE-toimisto juuri ovat olemassa. Meille työttömyyskassaan voi aina soittaa tai tulla käymään aluetoimistossa, ja setvimme asioita kanssasi sen minkä vain voimme. Meidän puolestamme ainakin voin luvata, että puhelinlangan tai pöydän toisesta päästä ei löydy mörköä.

Mörön on parempi pysyä kiekkokaukaloissa.

Antti Hautamäki

Viestintäasiantuntija

Lue myös nämä