Työttömän palvelut eivät saisi pirstaloitua

Työttömyysturvan toimeenpanoon on tulossa lähivuosina mittavia muutoksia. Jo nyt voidaan nähdä, että työttömien palvelut pirstaloituvat muutosten seurauksena. Tähän mennessä toteutetut irralliset työttömyysturvan muutokset vain vauhdittavat huolestuttavaa ­kehitystä.

Valmisteilla olevassa maakunta­uudistuksessa työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäviä ollaan siirtämässä suurelle joukolle eri toimijoita: maakunnille, työttömyyskassoille, Kelalle, työnvälittäjille ja työttömille palveluja tuottaville yrityksille.

Muutos edellyttää näiltä toimijoilta saumatonta yhteistyötä, jottei työtön murskaudu byrokratian rattaisiin. Hyvässä muistissa on, kuinka toimeentulotuen siirtyessä Kelalle uudistuksen toimeenpano epä­onnistui pahoin.

Palveluiden pirstoutumisen estämiseksi on luotava yksi kaikille palveluprosessiin osallistuville yhteinen tietopankki. Tiedon on kuljettava sitä tarvitseville ilman lausunto- tai kyselymenettelyä. Vuonna 2019 käyttöön otettava kansallinen tulorekisteri helpottaa tilannetta: kassat saavat palkkatiedot rekisteristä vuonna 2020, eikä todistuksia tarvitse toimittaa erikseen – ainakaan siinä määrin kuin nykyisin.

Julkisuudessa on ollut muitakin työttömyysturvaan ja sen toimeenpanoon liittyviä muutostoiveita ja -tarpeita. Työttömyysturvan kehittämisen tavoitteeksi on asetettava työn vastaanottamisen helpottaminen ja työttömän toimeentulon turvaaminen työnhaun aikana.

Ratkaisuja on haettu sovitellusta päivärahasta, johon on toivottu muitakin joustoja kuin nyt käytössä oleva 300 euron suoja­osa. On pohdittu muun muassa palkansaajan ja yrittäjän työttömyysturvan kytkemistä yhdistelmävakuutukseksi, jolla vähennettäisiin yrittäjyyden mukanaan tuomaa työttömyysturvan heikentymisen riskiä.

Vuodenvaihteessa voimaan tullut aktiivimalli valmisteltiin irrallaan työttömyysturvan kokonaisuudesta. Jo valmisteluvaiheessa huomattiin, että aktiivimalli ei ota huomioon erilaisissa tilanteissa olevia työttömiä. Ensimmäisellä 65 päivän tarkastelujaksolla edellytettyä aktiivisuutta arvioidaan myöhemmin keväällä, mutta työttömät haluavat ymmärrettävästi jo tässä vaiheessa tiedon siitä, miten he saavat lain asettamat velvoitteet täytettyä.

Neuvoja pitäisi siis antaa kysymyksissä, joihin ei ole vielä vastauksia. Etuuksien maksajat ovat hankalassa tilanteessa.

Työttömät ovat huolissaan toimeentulostaan. Aktiivimalli viivästyttää työttömyysturvan maksatusta, koska se tuo mukanaan tietojen jälkikäteisen tarkastamisen kaltaisia uusia käsittelyvaiheita. Monet työttömät joutuvat kokeilussa kärsijän rooliin, ja niin te-toimistot kuin etuuden maksajatkin ottavat eturintamassa työttömien raivon vastaan.

Aktiivimallissa on paljon arvosteltavaa mutta jotain hyvääkin. Nyt ainakin keskustellaan siitä, miten työllistymistä ja työn vastaanottamista voitaisiin oikeasti helpottaa.

Jälkikäteen toimeenpantava aktiivimallin mukainen rangaistus ei kuitenkaan tue työllistymistä. Työttömyyskassojemme jäseniltä saadun palautteen perusteella työn vastaanottamista olisi tuettava etupainotteisesti työsuhteen alkaessa.

Työn vastaanottaminen aiheuttaa usein lisäkustannuksia, joita työttömällä ei ole varaa maksaa. Etuus, jonka työtön saisi työttömyyskassasta heti työsuhteen alkaessa, tukisi aidosti työn vastaanottamista. Aktiivimalli pitäisi perua heti tai vaihtaa se vain kannustavaan malliin.

Hallitus on ilmoittanut lisäksi suunnittelevansa aktiivimallin kakkosvaihetta eli aktiivisen työnhaun mallia. Siitäkin uhkaa tulla kokonaisuudesta irrallinen muutos.

Työttömät kärsivät, jos palvelu­prosessin annetaan pirstaloitua. Tehokas keino pirstaloitumisen vaikutusten vähentämiseksi olisi muuttaa järjestelmää siten, että työttömyyskassoilla olisi oikeus maksaa kaikkia työttömyysetuuksia jäsenilleen.

Tällaisessa järjestelmässä kaikki työttömyyskassojen jäsenet – heitä on yhteensä noin kaksi miljoonaa – saisivat työttömyysturvapalvelunsa aiempaa kokonaisvaltaisemmin yhden luukun periaatteella omasta työttömyyskassastaan. Nykymallissa työtön on ensin Kelan asiakkaana, kunnes työssäoloehto täyttyy.

Työttömyyskassoilla on valmiutta ottaa lisää tehtäviä jo suunnitteilla olevien muutosten lisäksi.

Irene Niskanen ja Pasi Koskinen

Irene Niskanen on Teollisuuden työttömyyskassan johtaja ja Pasi Koskinen Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan johtaja.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 28.2.2018

Lue myös nämä