Maamme hallituksen suunnittelemat työttömyysturvalain muutokset

Tiedote 2.7.2018

Maamme hallitus suunnittelee työttömyysturvaan muutoksia. Muutosten tarkasta sisällöstä tai voimaantulosta ei ole vielä varmuutta. Tiedot ovat siten alustavia. Työnhakuvelvoitteen on kaavailtu tulevan voimaan vuonna 2021. Muiden muutosten on kaavailtu tulevan voimaan loppuvuoden aikana tai vuoden 2019 alussa.

Työnhakuvelvoite uutena työttömiä koskevana velvoitteena

Omatoimisen työnhaun mallissa (nk. aktiivimalli 2) työttömiltä edellytettäisiin jatkossa neljän työpaikan tai työmahdollisuuden hakemista kuukauden tarkastelujakson aikana. Työmahdollisuudella tarkoitettaisiin myös yrittäjänä tehtävää työtä. Työmahdollisuuden hakemiseksi laskettaisiin työhakemus, suora yhteydenotto työnantajaan, osallistuminen rekrytointitapahtumaan, ilmoittautuminen vuokratyö- tai laskutuspalveluyrityksen rekisteriin, tai muu edellä mainittuja vastaava tapa.

Työnhakuvelvoitetta ei olisi niillä viikoilla, jolloin työllistyy yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä tai päätoimisesti yrittäjänä vähintään kaksi viikkoa. Työkyvyttömät olisi vapautettu työnhakuvelvoitteesta. Jos työnhakija tarvitsee tukea työnhakuunsa ja työllistymiseensä, hakuvelvollisuus olisi matalampi tai sitä ei olisi ollenkaan. Haettavien työmahdollisuuksien määrään vaikuttaisi myös alueen työmarkkinatilanne ja työnhakijan mahdollinen ammattitaitosuoja. Haettavien työmahdollisuuksien määrä voisi myös vaihdella esimerkiksi useilla aloilla hiljaisempien pitkien loma-aikojen takia. Mikäli työtön ei hakisi vaadittavaa määrää työpaikkoja tarkastelujakson aikana, seuraisi työttömyysturvaan karenssi yhden varoituksen jälkeen. Karenssi seuraisi myös työllistymistä edistävistä palveluista kieltäytymisestä tai niiden keskeyttämisestä. Työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä tai palvelusta kieltäytymistä tai keskeyttämisestä seuraavan karenssien kesto on porrastettu sen mukaan, kuinka mones laiminlyönti on kyseessä.

Palveluista kieltäytymisen tai niiden keskeyttämisen osalta seuraamukset lieventyisivät nykyisestä. Työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä seuraava karenssi poistuisi. Oikeus etuuteen kuitenkin katkeaisi ja palaisi vasta työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta lukien. Alle kaksi viikkoa kestävistä ja osa-aikaisista työsuhteista kieltäytymisestä poistuisi nykylaissa oleva 30 päivän karenssi.

Työnhakuvelvoitteella ei olisi vaikutusta työttömyysturvan aktiivimalliin.

Karenssien keston porrastamisesta ja lyhentymisestä:

Taulukon lähde: TEM

Aktiivimallin täyttämiseen lisää tapoja

Aktiivimallia on suunnitteilla muuttaa siten, että myös kunnan ja ammattijärjestöjen järjestämät palvelut voitaisiin lukea aktiivisuutta kerryttäväksi. Tähän asti vain työvoimaviranomaisen järjestämät tai kokeilukuntien työllistymistä edistävät palvelut ovat kelvanneet osoittamaan aktiivisuutta. Viiden päivän mittainen palvelu 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana täyttäisi aktiivisuusedellytyksen eikä etuutta alennettaisi.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan työttömälle sallittaisiin päätoiminen opiskelu enintään kuuden kuukauden ajan. Vähintään viisi päivää pää- tai sivutoimisia opintoja täyttäisi aktiivisuusedellytyksen 65 maksupäivän tarkastelujaksolla.

Muut kassan toimintaan vaikuttavat muutosehdotukset

Ehdotetaan, että kassa tutkisi jatkossa oikeuden korotettuun kulukorvaukseen yksityisen palveluntuottajan järjestämien palveluiden osalta palveluntuottajan ilmoituksen perusteella. Työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaisi jatkossakin, osallistuuko työnhakija palveluun työssäkäyntialueellaan, sen ulkopuolella vai työssäkäyntialueellaan kotikuntansa ulkopuolella.

Irene Niskanen

kassanjohtaja