Työttömyysturvan aktiivimalli hyväksyttiin eduskunnassa

Hallituksen esitys työttömyysturvan aktiivimalliksi omavastuupäivin hyväksyttiin eduskunnassa 19.12.2017. Malli tulee näin ollen voimaan 1.1.2018. Hallitus tavoittelee uudistuksella nopeampaa työllistymistä.

Aktiivisuuteen kannustetaan seuraamalla työskentelyä, koulutukseen osallistumista ja yrittäjyyttä 65 maksupäivän jaksoissa. Jos työnhakija ei ole jaksolla aktiivinen, etuuden tasoa leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 maksupäivän jakson ajan. Ensimmäinen aktiivisuuden seurantajakso alkaa vuoden 2018 alussa silloin hakijoina olevilla. Työttömyyden alun omavastuupäivät vähenevät samalla seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Aktiivisuutta seurataan työttömyyskassassa

Kaikkien työnhakijoiden aktiivisuutta seurataan, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos 65 etuuden maksupäivän aikana on joko

  • vähintään 18 tuntia työssä
  • viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa tai
  • saa tuloa yritystoiminnasta vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon luettavasta työtulosta (n. 240 € v. 2017 tasossa)

aktiivisuusedellytys täyttyy, ja etuuden taso säilyy seuraavalla 65 maksupäivän jaksolla ennallaan. Jos työnhakija ei ole aktiivinen, etuuden tasoon tulee 4,65 prosentin leikkaus seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Nämä jaksot seuraavat toisiaan niin, että aktiivisuutta seurataan jatkuvasti. Etuuden tason leikkaus on aina maksimissaan 4,65 prosenttia. Tarkastelujakso alkaa alusta, kun työssäoloehto täyttyy tai työllistymisen vuoksi etuutta ei ole voitu maksaa ollenkaan. Samalla etuus palautuu normaalitasolle.

Aktiivisuusedellytystä ei ole kaikissa tilanteissa

Aktiivisuutta ei edellytetä lainkaan silloin, kun työnhakija saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, toimii omais- tai perhehoitajana tai odottaa eläkeyhtiön työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Näissä tilanteissa aktiivisuutta ei myöskään seurata. Etuus maksetaan normaalisuuruisena silloin, kun hakija on seurannan ulkopuolella.

Lomautetut ovat aktiivisuuden seurannan piirissä vain silloin, kun kokoaikainen lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 65 päivää, tai hakija on lomautettu lyhennetylle työpäivälle ja saa soviteltua etuutta. 64 päivää tai sen alle kestäneen lomautuksen ajalta aktiivisuutta ei edellytetä.

Työttömyysetuuden hakeminen ja aktiivisuusedellytys

Työttömyyskassa seuraa hakemuksen tietojen perusteella aktiivisuusedellytyksen täyttymistä 65 maksupäivän jaksolla samalla, kun seurataan työssäoloehdon kertymistä. Aktiivisuusedellytyksen ulkopuolella olevilla aktiivisuusseurantaa ei ole.

Hakemuksen yhteydessä kysytään maksettavista ja haetuista sosiaalietuuksista ja eläkkeistä. Työttömyyskassalle tulee ilmoittaa myös omais- tai perhehoidosta. Muista ilmoittaa myös etuuksissa tapahtuvista muutoksista työttömyyskassalle.

Teollisuusliiton valtuusto otti kantaa aktiivimalliin kokouksessaan 19.12.2017. Lue jutut aiheesta Teollisuusliiton sivuilla: https://www.teollisuusliitto.fi/2017/12/teollisuusliitto-valmistelee-ammattiosastot-poliittisiin-mielenilmauksiin/ ja https://www.teollisuusliitto.fi/2017/12/tyottomia-kurittava-aktiivimalli-arsyttaa-teollisuusliiton-valtuuston-jasenia/

Päivitys 5.1.2018: Teollisuusliiton jäsenlehti Tekijässä aktiivimallia pohti Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen. Jutun voit lukea täällä.

Teollisuuden työttömyyskassa aloittaa toimintansa 1.1.2018

Puualojen työttömyyskassa, Teollisuusalojen työttömyyskassa ja Metallityöväen Työttömyyskassa sulautuvat Teollisuuden työttömyyskassaksi vuodenvaihteessa. Fuusiovalmistelut ovat täydessä käynnissä parhaillaan, ja käytännön järjestelyt jatkuvat vielä alkuvuonna 2018.

Kassafuusion taustaa

Teollisuuden alan työttömyyskassojen sulautumisen taustalla on alan liittojen, Puuliiton, TEAMin ja Metallityöväen Liiton yhdistyminen Teollisuusliitoksi. Liittojen yhdistymisellä tavoitellaan entistä vahvempaa edunvalvonta-asemaa ja parempaa palvelua liiton jäsenille. Myös työttömyyskassojen sulautumisen taustalla on tavoite taloudellisesti vahvasta työttömyyskassasta. Uusi kassa tarjoaa jäsenilleen kilpailukykyiset ja kehittyvät palvelut sekä nopean maksatuksen.

Asiakaspalvelu Teollisuuden työttömyyskassassa

Työttömyyskassan jäsenyys ja etuuksien maksatus jatkuvat fuusiosta huolimatta ennallaan, eikä kassojen sulautuminen aiheuta kassojen jäsenille muita toimenpiteitä, kuin yhteystietojen muutoksen nykyisille Puun ja Teollisuusalojen kassan jäsenille. Työttömyyskassan keskustoimisto sijaitsee vuodenvaihteen jälkeen Helsingissä Hakaniemessä, Metallityöväen Työttömyyskassan entisessä osoitteessa.

Teollisuuden työttömyyskassa palvelee myös ympäri Suomea Teollisuusliiton aluetoimistoissa, joissa on kassan henkilökohtainen asiakaspalvelu. Muissa toimipisteissä ei ole henkilökohtaista asiakaspalvelua.

Vuodenvaihteessa asiakaspalvelussa on sulautumisesta johtuva katkos 22.12.2017-1.1.2018. Tänä aikana kassoissa ei ole asiakaspalvelua eikä sähköinen asiointi ole käytössä. Tarkempia tietoja maksatuksen aikatauluista löytyy työttömyyskassojen kotisivuilta loppuvuoden aikana. Uuden työttömyyskassan kotisivut aukeavat vuodenvaihteessa, siihen saakka ajankohtaisin tieto löytyy sulautuvien kassojen sivuilta.

Teollisuuden työttömyyskassa lukuina

Teollisuuden työttömyyskassa on jäsenmäärältään Suomen neljänneksi suurin työttömyyskassa vuoden 2016 lukujen perusteella ja suurin teollisuuden alojen työttömyyskassa.

Etuuksien maksajana Teollisuuden työttömyyskassa on kuitenkin toiseksi suurin. Tänä vuonna Teollisuuden kassojen maksamien etuuksien yhteissumma on työllisyystilanteen parannuttua jäämässä huomattavasti pienemmäksi kuin vuonna 2016.

Kaikkien kassojen kuukausittainen ansiopäivärahan saajien määrä on laskenut vuoden 2017 aikana, Metallissa saajamäärässä on tapahtunut huomattava pudotus. Syksyn aikana kassoissa on ollut kuukausittain yhteensä vajaa 14 000 saajaa.

Hallitus hakee säästöä työttömyysetuuksista aktiivimallilla

Hallitus hakee säästöä työttömyysetuuksista aktiivimallilla

Hallitus on antanut eduskunnalle budjettiesityksen ensi vuodelle. Työttömyysturvamenojen arvioidaan kokonaisuudessaan laskevan työttömyysasteen alentuessa, joten työttömyysturvan määrärahat laskevat. Budjettiesityksen yhteydessä hallitus esittää työttömyysturvalakiin muutoksia, joiden säästöt sen sijaan jäävät melko pieniksi.

Aktiivimalli työttömyysturvaan

Aktiivimallilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja lyhentämään työttömyyden kestoa. Aktiivimallissa työttömyyden alun omavastuuaika lyhenisi takaisin viiteen päivään nykyisestä seitsemästä päivästä. Työttömyysajalla aktiivisuutta tarkasteltaisiin kolmen kuukauden eli 65 etuuden maksupäivän jaksoissa. Työttömyysetuutta leikattaisiin 4,65 prosenttia eli noin yhden kuukausittaisen maksupäivän verran seuraavalla jaksolla, jos hakija ei ole ollut aktiivinen.

Aktiivisuutta olisivat mallin mukaan työllistyminen työssäoloehdon täyttäväksi viikoksi tai 18 tunniksi tarkastelujakson aikana. Myös yritystoiminta tai työllistymistä edistävät palvelut täyttäisivät aktiivisuusedellytystä.

Hallitus arvioi mallin säästävän työttömyysturvamenoja 9,5, miljoonalla eurolla vuonna 2018.

Lisärahoitusta yrittäjyyteen, opiskeluun ja palkkatukeen

Yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana halutaan helpottaa, samoin kuin lyhytkestoisten opintojen suorittamista työttömyysaikana. Tähän tarkoitukseen hallituksen aikomus on sijoittaa 13,5 miljoonaa euroa vuoden 2018 aikana. Lisäksi palkkatukimäärärahaa lisättäisiin 14,1 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote aktiivimallista

Valtioneuvoston tiedote talousarvioesityksestä

Hallituksen budjettiriihessä käsittelyssä opinnot työttömyysturvalla ja aktiivimalli

Hallituksen budjettiriihen yhteydessä julkistetussa budjettiesityksessä on työttömyysturvan kannalta myönteisiä uutisia, vaikka työttömyysturvan aktiivimalli eteneekin. Työttömien mahdollisuutta opiskella työttömyysturvalla helpotettaisiin. Opiskella voisi alle kuuden kuukauden mittaisia opintoja ilman TE-toimiston tarveharkintaa. Tällä hetkellä TE-toimisto arvioi, edistävätkö omaehtoiset opinnot työllistymistä ja voidaanko niitä tukea työttömyysturvalla.

Opintojen lisäksi myös yritystoiminnan aloittaminen työttömyyden aikana helpottuisi. Yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän kuukauden aikana yritystoiminnan alusta alkaen.

Työttömyysturvan aktiivimalli etenee edelleen hallituksen budjettiesityksessä. Aktiivimalliin liittyen työvoimapalveluihin esitetään lisärahoitusta, joka käytettäisiin esimerkiksi määräaikaishaastattelujen rahoittamiseen.

Nuorisotyöttömyyden hoitoon ja palkkatuen tarjontaan alle 30-vuotiaille olisi esityksessä myös tulossa lisärahoitusta.

Hallituksen sopima budjettiesitys annetaan eduskunnalle yleisistunnossa 19.9.

Valtioneuvoston tiedote budjettiesityksestä

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus kassan blogissa

Työttömyyskassa seuraa hallituksen budjettivalmistelua työllisyyshankkeiden osalta

Valtiovarainministeriö ehdottaa budjettiin lisärahoitusta työllisyyttä edistäviin toimiin. Ensi vuoden alussa voimaan tulossa oleva työttömyysturvan aktiivimalli ja siihen liittyvä muu työvoimapalvelujen kehittäminen saisivat lisärahoitusta 25 miljoonaa euroa. Tällä summalla rahoitettaisiin esimerkiksi kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja. Muuten aktiivimallin tarkoituksena on leikata valtion työttömyysturvamenoja etuuden tasoa laskemalla, jos hakija ei ole ollut työssä tai koulutuksessa.

Palkkatukea uudistetaan yhdistämällä aiemmin käytössä olleet nuorten palkkatukikortti ja yli 30-vuotiaille suunnattu kortti yhdeksi palkkatukikortiksi. Nuorten Ohjaamo-toimintaan olisi tulossa lisäksi 5 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Lounais-Suomessa puolestaan tuetaan positiivista rakennemuutosta tukemalla yliopistoja 3 miljoonalla eurolla.

Budjettiehdotuksessa odotetaan työttömyysturvamenojen laskevan 133 miljoonalla eurolla työllisyystilanteen parannuttua. Valtiovarainministeriön mukaan työllisten määrä on kehittynyt hyvin, mutta samaan aikaan työttömien määrä on myös pysynyt edelleen noin yhdeksässä prosentissa.

Hallitus käsittelee valtiovarainministeriön ehdotusta budjettiriihessään 30.-31.8., jonka jälkeen julkaistaan varsinainen hallituksen esitys 19.9.

Valtiovarainministeriön tiedote budjettiehdotuksesta

Aktiivimallista tarkemmin työttömyyskassan blogissa

Päivärahan saajien määrä painui touko-kesäkuussa reilusti alle 10 000

Työttömyyskassa maksoi kesäkuussa päivärahaa 8 311 jäsenelleen. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna saajia oli 3 563 vähemmän. Kassan jäsenistä ansiopäivärahaa maksettiin 7,9 prosentille ja vuosi sitten 10,7 prosentille.

Saajien määrä laski jo vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodenvaihteessa saajien määrä yleensä nousee jonkin verran, mutta vuodenvaihteessa 2016-2017 nousu jäi pieneksi, ja sen jälkeen saajamäärä on laskenut reippaasti koko alkuvuoden. Samaan aikaan lomautettujen osuus saajista on pienentynyt 30 prosentista alle 20 prosenttiin.

Työttömyyskassa tilastoi ja seuraa niiden jäsentensä määrää, joille maksetaan ansiopäivärahaa. Kassan luvuissa eivät ole mukana ne jäsenet, jotka ovat saaneet ansiopäivärahaa enimmäisajan ja saavat Kelan maksamaa etuutta työttömyyden ajalta. Vuoden 2016 aikana noin viisi prosenttia jäsenistä ilmoitti olevansa Kelan työttömyysetuudella. Näiden jäsenten määrä oli vuoden 2016 aikana laskusuunnassa.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen perusteella yli vuoden työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut vuoteen 2016 verrattuna 15 prosentilla. Edelleen yli vuoden työttömänä olleita on kuitenkin yli 100 000.

Metalliteollisuuden työllisten määrä on laskenut viime vuosina. Vuoden 2008 jälkeen metallialan työpaikoista on kadonnut noin viidennes. Metallialalla työllistyneitä on siis siirtynyt kokonaan muille aloille, osan ollessa työttömiä. Tilastojen perusteella näyttää myös siltä, että eläköityneitten tilalle ei palkata uusia työntekijöitä. Osa työttömyyden laskusta johtunee siis siirtymisestä muille aloille. (Metalliteollisuuden toimialakatsaus, syksy 2016).

Työttömien määrän väheneminen johtuu osaltaan myös metalliteollisuuden hieman aiempaa paremmista näkymistä; teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto ja tilaukset ovat olleet noususuunnassa, samoin kuin rekrytoinnit alkuvuoden aikana, arvioi Teknologiateollisuus (Teknologiateollisuuden tilauskanta elpymässä, 2.5.2017). Tämä näkyy myös lomautusmäärien ja lomautettujen osuuden laskussa.

Tilastotietoja-sivuilta löydät lisää tietoa kassan maksamista päivärahoista ja saajien määristä.

Hallituksen uusin työttömyysturvaesitys toisi lisää ohjausta aktiiviseen työnhakuun

Hallituksen puoliväliriihessä esitellyn aktiivimallin lisäksi työttömyysturvaan valmistellaan muitakin työttömiä työnhakijoita aktivoivia muutoksia.

Aktiivimallissa työnhakijan aktiivisuutta, joko työntekoa tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumista seurattaisiin 65 päivän jaksoissa. Ellei tarkastelujaksolla olisi aktiivinen, työttömyysturvaan tulisi seuraavalle 65 maksupäivälle 4,65 prosentin leikkaus.

Työttömyysetuuden maksamisen edellytyksenä voi jatkossa olla myös aktiivinen työnhaku ja siitä raportoiminen 12 viikon jaksoissa. Aktiivista työn hakemista olisi vähintään yhden työpaikan hakeminen viikossa, ja sen laiminlyönnistä seuraisi 60 päivän korvaukseton jakso. Uutta mallia valmistellaan osana TE-toimistojen tehtävien siirtoa maakunnille. Muutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2019 alussa.

Työttömiä työnhakijoita pyritään aktivoimaan myös työnhakuun entistä laajemmalta alueelta. Vuoden 2017 alussa käyttöön otetun liikkuvuusavustuksen maksuedellytyksiä lavennettaisiin niin, että sitä voitaisiin maksaa myös osa-aikatyöhön, jossa työaika on alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös silloin, kun työsuhdetta edeltää rekrytointikokeiluun osallistuminen. Nämä muutokset voisivat tulla voimaan jo vuoden 2018 alussa.

Lue lisää aiheesta TEM:n uutisesta.

Hallituksen puoliväliriihessä päätöksiä työttömyysturvan leikkaamisesta

Hallitus on puoliväliriihessään päättänyt useista työllisyyteen ja työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista.

Hallitus hakee säästöjä työttömyysturvasta aktiivimallin avulla.

·         Aktiivimalli leikkaisi työttömyysturvasta lähes viisi prosenttia.

·         Työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään, mutta työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen.

·         Aktiivisuutta olisi työnteko tai osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin.

·         Myös työttömyysturvan seuraamusjärjestelmään valmistellaan muutoksia, joissa korostuu kannustaminen alueelliseen liikkuvuuteen ja aktiiviseen työnhakuun.

Työttömyysturvan leikkausten lisäksi hallitus on päättänyt myös muista selvityksistä ja uudistuksista, jotka vaikuttaisivat työttömyysturvaan.

·         Työttömyysturvan ja lyhytkestoisen työn, nollatuntisopimusten ja itsensä työllistämisen yhdistämistä selvitetään. Tällä hetkellä erilaisten työn tekemisen muotojen ja työttömyysturvan yhdistäminen on paikoin hankalaa ja epävarmaa, eikä kannusta työn vastaanottamiseen.

·         Hallitus haluaa edelleen parantaa työllisyyttä alueellista liikkuvuutta tukemalla. Vuoden 2017 alussa käyttöön otettua liikkuvuusavustusta laajennetaan koskemaan myös osa-aikatöitä ilman tuntirajaa sekä rekrytointikoulutuksia.

·         TE-toimistot saavat lisärahoitusta vuoden 2017 alussa voimaan tulleiden työttömien määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen. Samalla yksityisten palveluntarjoajien roolia TE-palveluissa lisätään.

·         Omaehtoisen koulutuksen käyttöä halutaan tehostaa, ja hallitus selvittää mahdollisuuksia luopua tarveharkinnasta joissakin tilanteissa.

SAK on ottanut kantaa puoliväliriihessä päätettyihin muutoksiin, mm. työttömyysturvan ja nollatuntisopimusten osalta, lue lisää täältä.

Työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen

Etuuksien maksut ja verotus vuodenvaihteessa

Ennakonpidätys ja verokortit vuodenvaihteessa

Tammikuussa ennakonpidätys toimitetaan vuoden 2016 joulukuun ennakonpidätystiedoilla, mutta korotettuna vähintään 25 prosenttiin. Verokertymät nollataan vuodenvaihteessa.

Työttömyyskassa saa pääsääntöisesti suoraan verottajalta uudet ennakonpidätystiedot 1.2.2017 alkaen, joten verottajan kotiin postittamaa palkkaa varten annettua verokorttia ei tarvitse toimittaa työttömyyskassalle. Muutosverokortti palkkaa tai etuutta varten sen sijaan täytyy toimittaa erikseen.

Etuuksien indeksitarkistus

Vuodenvaihteessa etuuksia tarkistetaan indeksillä. Ansiopäivärahan suuruus on sidottu peruspäivärahan suuruuteen, joka indeksitarkistuksen seurauksena laskee 0,85 prosenttia eli 32,40 euroon päivässä. Tästä syystä myös ansiopäivärahan taso laskee ensi vuoden alusta alkaen.

Indeksitarkistus koskee myös kaikkia jo maksussa olevia päivärahoja. Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä palkasta riippuen useimmalla noin 4-10 euroa. Lapsikorotukset laskevat enimmillään noin 1,70 euroa kuukaudessa. Korotetun ansio-osan taso laskee vuodenvaihteessa lakimuutoksesta johtuen enemmän.

Koska vuorottelukorvauksen suuruus lasketaan työttömyyspäivärahan suuruuden perusteella, indeksitarkistus vaikuttaa myös siihen.

Ansiopäivärahan maksu vuodenvaihteessa

Vuodenvaihteen arkipyhäpäivät aiheuttavat joitakin muutoksia ansiopäivärahan maksuaikatauluihin. Suosittelemme hakemusten toimittamista sähköisen asioinnin kautta, koska ne ovat kassan käytössä välittömästi lähettämisen jälkeen.

Jatkohakemukset, joissa on neljä kalenteriviikkoa työttömyys- tai lomautusaikaa, maksetaan alla olevan maksuaikataulun mukaisesti. Ensihakemuksiin ja jatkohakemuksiin, joissa on työssäoloaikaa tai muuta selvitystä vaativaa, ei voida vuodenvaihteessa taata tiettyä maksupäivää.

Neljän kalenteriviikon työttömyys- tai lomautusajan jatkohakemusten maksuaikataulu

Hakujakso

Maksupäivä

28.11.-25.12.2016

Jos hakemus saapuu kassalle keskiviikkoon 27.12.2016 klo 16.00 mennessä, päiväraha maksetaan perjantaina 30.12.2016. 28.12.2016 ja sen jälkeen saapuneet hakemukset maksetaan seuraavaan mahdolliseen maksupäivään, aikaisintaan 30.12.2016.

5.12.2016-1.1.2017

Jos hakemus saapuu kassalle tiistaihin 3.1.2017 klo 16.00 mennessä, päiväraha maksetaan torstaina 5.1.2016.

Tämän jälkeen saapuvat hakemukset maksetaan aikaisintaan maanantaina 9.1.2017.

Työttömyysturvaan merkittäviä muutoksia vuoden vaihtuessa

Työttömyysturvaan liittyviin lakeihin tulee vuodenvaihteessa merkittäviä muutoksia. Muutokset koskevat sekä työttömyysturvan maksatusta että TE-toimistojen työvoimapoliittisia käytäntöjä. Muutoksista ansiopäivärahan enimmäiskeston leikkaus ja omavastuuajan piteneminen koskettavat useimpia hakijoita.

Lisäksi myös jo maksussa oleviin etuuksiin vaikuttaa kansaneläkeindeksin leikkaus. Indeksileikkaus vaikuttaa ansiopäivärahan laskennan perusteena olevan perusosan määrään, joka laskee vuoden alusta 32,68 eurosta 32,40 euroon. Ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä palkasta riippuen useimmilla 4-10 euroa.Lapsikorotukset laskevat enimmillään noin 1,70 euroa kuukaudessa.

Korotetun ansio-osan indeksileikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä. Korotetun ansio-osan määrään vaikuttaa lisäksi laskentaprosentteihin tuleva lainmuutos. Jos päivärahan perusteena oleva palkka on ollut 2 500 euroa, päiväraha korotetulla ansio-osalla laskee 54 euroa kuukaudessa.

Lue lisää työttömyysturvan muutoksista täältä.